tiistai 18. lokakuuta 2016

2 kommenttia:
Mä en oo blogin puolelle kirjotellut nyt hetkeen mitään. Me ei olla maastoja tehty sitten kokeen jälkeen, agilityä viimeksi edellisissö epiksissä ja tottista ollaan tehty vain lenkkejen ohella, se on kyllä alkanut tuottamaan hedelmää nimittäin ton elukan asenne on taas ihan uskomaton (treenit on kyllä pentutreeni luokkaa, tosi lyhyitä ja itsensiivisiä, mitään ei vaadita ja se kyllä näkyy hemmetin rumassa seuruussa). Koekuumetta puskee pintaan mutta me käydään nyt ensin tokomölleissä ja katsellaan ihan rauhassa millon ollaan valmiita. Mitä hitaammin me nyt edetään sitä pidemmälle tää toivon mukaan kantaa ja kokeissa on taas mukava käydä yhdessä. Me päästiin myös koirakoksi colliet palveluskoiriksi tapahtumaan, toivottavasti sieltä saisi taas lisää vinkkejä tähän meidän tilanteeseen.

Lauantaina Eka kuitenkin pääsi juoksemaan seuramme agilityepiksiin kerta ilmaiseksi päästiin.

Ensimmäisellä radalla Ekalla oli vähän liiankin siiiistii. Hyllytettiin 7.hypyn jälkeen kun en ottanut Ekaa tarpeeksi haltuun joten se otti ylimääräisen hypyn, piti sitä myös putken yli kokeilla hyppyä. 9.hypyltä tuli rima alas kun tulin Ekan linjan tielle, tästä vielä kepeille jossa luiskahti toiseen väliin vissiin taas sen takia että lähdin liian ajoissa liikkumaan. Puomilla en tajunnut edes jarrutella joten loikkasi nätisti alas... Voi huoh mikä rata :D mutta kieltämättä lämmitti sydäntä kun meidän ryhmäläinen joka on nähnyt meidän menoa viimeksi keväällä kehui että ollaan menty ihan törkeesti eteenpäin, etenkin asenteen osalta.

Toiselta radalta heti tokan hypyn jälkeen hylly. En malttanut millään ohjata loppuun asti putkelle vaan lähdin ihan liian nopeasti vetämään pois päin mikä näytti koiralle siltä että ohjaan puomille, kontaktihullulle se oli enemmän kuin jees. Loppu rata sujui tosi kivasti, vähän turhan paljon vein taas vauhtia tossa välistävedossa mutta halusin varmistaa että ei nappaa ylimääräistä hyppyä. Mun suurin ylpeyden aihe oli noi kepit. Siis kattokaa miten hienosti se ottaa ne ja suorittaa loppuun asti<3

lauantai 24. syyskuuta 2016

Ei kommentteja:
Viime viikonloppu mentiin aika agilitypainotteisesti kun lauantaina oltiin demokoirakkona koulutusohjaajien kurssilla ja sunnuntaina juostiin epiksissä.

Lauantaina meidän kouluttajat olivat tehneen pienen radan mikä sisälsi putkijarruja, leijeröintiä ja pimeää putkea.

Meille ensimmäisenä vaikeuksia aiheutti leijeröinti. Eka oli jo niin varma tiukasta käännöksestä parin putkijarrun jälkeen joten jouduttiin vähän helpottamaan että tajusi mennä 8.putkeen mutta sen jälkeen ei  sitten mokannut kertaakaan. Pimeässä putkessa mokasi pari kertaa kun mun ohjaus lähetti koiran aivan suoraan eteen joten Eka irtoavana koirana nappasi 10.hypyn, vähän taas kun jarrutti ja siirsi liikettä putken suulle päin niin ei mitään ongelmaa.

Sunnuntain epiksissä käytiin juoksemassa yksi rata, hylly keppiltä palkkaamisesta.

4.hypylle piti tehdä vastakäännös (ekaa kertaa ikinä kisatilanteessa) mutta tein nolon valssitsydeemin, koira onneksi kielsi joten sain uuden yrityksen ja se onnistui näppärästi. 19.hypylle tein taas ihan liian eteenpäin ohjaavan ohjauksen joten kiersi kiersi takaata eikä malttanut hypätä kun lähdin jo liikkumaan. Loppu rata sujui tosi sujuvasti hyvällä flowlla.
Keskiviikkona epiksissä juostiin sitten kaksi rataa, edelleen hyllyjä kepeiltä palkkauksen takia.

Ensimmäinen rata meni tosi hyvin! Meno tuntui tosi sujuvalta ja rennolta. Kepeillä kuitenkin mokasin huolella kun en antanut koiran ottaa keppejä itsenäisesti vaan lähdin vedättämään jolloin Eka kiireessä otti toisen välin.

Toinen rata ei ollut sitten ihan niin hieno... 3.hypyllä valssasin ihan liian ajoissa joten kielto. 9.hypyn riman tiputti!?! Hyppäsikö hassusti vai onko jumissa? Eka ei siis ikinä koskaan tiputtele rimoja edes treeneissä ja jos joskus on rima tippunut (viime kerta taisi oikeasti olla viime vuoden syksyn yhdissä kisoissa) niin se on johtunut huonosta ohjauksesta tms. Kepeillä tyhmä aivopieru kun näytti haistaneen jotain viimeisissä väleissä ja tuli ulos, ehti tästä vielä ottaa palkan!!!! Siis voi huoh.

sunnuntai 18. syyskuuta 2016

Mä päätin kerrankin olla järkevä

3 kommenttia:
Tää on mulle jotenkin tosi iso asia joten haluan siitä myös blogiin kirjoittaa.

Mä oon tosi tulostavoitteellinen ihminen ja vuoden tavoitteiden suorittamatta jättäminen tuntuu jäätävän pahalta. Tuntuu myös hirveältä kun kaverit päivittelee hyviä toko, pk ja agility tuloksia nettiin vaikka osaan heidän puolestaan onnellinenkin olla. Tuntuu vaan niin epäreilulta, miksi me emme voi onnistua? Miksi viime vuosi oli niin hyvä? Johtuiko se niin helpoista luokkatasoista? Teinkö jotain eri tavalla? Mulla on niin ikävä sitä onnistumisen tunnetta, sitä ylpeyttä mitä mä tosta koirasta kannoin ja sitä meidän tiimiä.

Tokon kanssa kisaamisessa kävi just se pahin mitä voi käydä. "Ei tullut tulosta, pakko mennä uudelleen koska se osaa!! Miksei se perkele saa tulosta, en mä nyt tähän voi luovuttaa!" kunnes lopulta tajusin luovuttaa ja nyt me ei olla kisattu tokossa pian viiteen kuukauteen. Mun piti mennä sen kanssa elokuussa kokeeseen, syyskuussa kokeeseen, lokakuussa kokeeseen ja nyt se on siirtynyt marraskuuhun. Mä tiedän ettei syyskuussa olisi tullut tulosta, mä tiedän sen joten siksi mä en lähtenyt enään yrittämään. Mä en enään jaksa epäonnistua. Meillä on niiiin monta epäonnistumista takana etten mä enään luota meihin, mä en oikeesti usko siihen että me voidaan saada tulos, se tuntuu niin mahdottomalta.

Se mikä eniten sydäntä viiltää on se että mä päätin että me ei tällä kaudella mennä enään jälkikokeeseen. Se ajatus että kautta on vielä jäljellä mutta me lähdetään vasta ensi kaudella kokeeseen... Siihen on niin paljon aikaa. Mutta mä haluan mielummin jättää kauden siihen kun meillä on oikeasti ollut hyvä koe takana. Enkä mä halua mennä sinne kentälle sillä fiiliksellä että antaakohan se tuomari nyt säälistä sen 70pistettä? Mä aloin myös kasaamaan ihan jäätäviä paineita seuraavan kokeen suhteen joten ajattelin että jos teen mulle itselle sen vaikeimman valinnan eli jätän kokeet ensi vuodelle niin mun paineet laskee tulostenkin suhteen koska hei se on silloin jo "vanha", kaikki muut on jo ne tulokset kerennyt kerätä. Voi voi, oltiin huonompia piste. Mutta me kisataan itseämme varten, ei muille näyttämisen takia vaikka välillä tuntuukin siltä että jäätävä määrä ihmisiä odottaa meiltä jotain. Mä toivon että nyt kun mulla ei ole paineita tottiksen suhteen niin saadaan suhde parempaan jamaan ja voidaan kisata ensi vuonna luottaen meihin.

sunnuntai 11. syyskuuta 2016

Jäsenten väliset tottiskisat

1 kommentti:
Helsingin palveluskoiraharrastajat järkkäsivät jäsenilleen tottiskisat missä oli luokkia BH:sta 3.luokkaan joten käytettiin kerrankin tilaisuus hyväksi ja lähdettiin hyvään kokeenomaiseen treeniin.

1.luokkalaisia oli paikalla yhteensä neljä ja me oltiin viimeisenä suoritusvuorossa eli aloitettiin taas paikka makuulla.


Seuraaminen - puutteellinen
Herran jumala mikä sirkusesitys tää oli... En edes tiedä montako kertaa yritettiin seuruuseen lähtöä uudelleen, heitsattiin, haukutettiin ja lopulta lähdin liikkeestä seuruuttamaan. Ensimmäisen suoran seurasi tosi hyvin, ei reagoinut ampumisiin, täyskäännökset oli hienot<3 Ihan ok juoksuseuruu ja hidas sekä ensimmäinen oikealle käännös, seuraavasta vähän erkani ja vilkaisi paikka makuu koiraa. Henkilöryhmä oli yksi kaaos ja siinä en enään saanut kunnolla kerättyä itseäni. Kunnon heitsaus, seuruu kehujen saattelemana josta yhden ihmisen kiertäminen niin saikin namppaa. Niin kuin tuomari sanoi niin tekee tosi nättiä seuruuta (edelleen se fiilis pitää vaan kaivaa siihen) mutta tuon ylimääräisen pelleilyn takia puutteellinen. 


Liikkeestä istuminen - Erinomainen
Saako nyt hehkuttaa? Kun Eka oli saanut palkan niin se teki seuraavan liikkeen omalla tasollaan. Ilme oli tosi hyvä, seurasi iloisesti ja istui heti käskyn kuultua. Eihän siihen mennyt kuin neljä koetta ennen kuin se tuossa tilanteessa sen teki oikein.

Liikkeestä maahan ja luoksetulo - Tyydyttävä 
Seuruuseen lähtö taas vaikea... Vähän juoksentelin heitsaten ja lähdettiin tekemään. Läsähti maahan nopeasti, tuli ihan sairaaan kovaa ja niin hieno sivulletulo. Oli kuulemma muuten erinomainen suoritus mutta seuruun alku taas verotti.


Tasamaanouto - Erinomainen
Nyt teki oman tasoisen noudon ja vau se olikin ihan hiton hieno! Meni lujaa, nosti voimakkaasti, toi lujaa, tiivis eteentuonti tiukalla otteella. 


Hyppynouto - Erittäin hyvä
Jouduttiin uusimaan koko hyppy koska noutokapula katosi nurmikkoon eikä Eka etsinyt yhtään sen lähettyviltä. Seuraava heitto jouduttiin uusimaan kun meni niiin vinoon. Kolmas kerta toden sanoo mutta sai taas ettiä ihan kunnolla ennen kuin löysi. Vähän kyllä laiskistui tästä syystä mutta ihan nätit hypyt, tuonti ja sivulletulo. 


Vinoestenouto - Erittäin hyvä
Joutui taas etsimään kapulaa joten potku alkoi kadota kokonaan. Toi lopulta ravilla, heikko ote ja sivulletulo huono (laiska, jäi liian taakse)


Eteenmeno - Puutteellinen
Oli valmistelevassa osuudessa niiiin lentoon lähdössä että tein pysähdyksen josta pääsi eteenmenoon. Lähti aivan suoraan ja niin lujaa kuin lähti, tipahti heti käskystä maahan. Tästä saatiin paljon kehuja muilta, tuomarikin meinasi unohtaa käskyttää kun jäi vain tuijottamaan :D


Paikalla makuu - erinomainen
Sama varma liike niin kuin aina.

Yhteensä 69pistettä ja 2.sija. 

Olo on epätoivoinen. Mitä ihmettä mä teen tuolle seuruulle? Meidän suhde pitäisi saada kuntoon mutta miten? Miten saada koira haluamaan sitä että pääsee seuraamaan? Jos se on aina saanut siitä vaan parasta palkkaa, on tehty paljon asennetreeniä mutta ei mitään vaikutusta. Mä en kohta enään jaksa painia seuruun kanssa, voiko se koskaan onnistua koe tilanteessa?

Ohjaajalla taas jotain omaa kivaa :P

perjantai 9. syyskuuta 2016

Ei kommentteja:
Pitkästä aikaa käytiin tiistain aksatreeneissä ja siellä aiheena meillä oli putkijarrut.
Heti ensimmäinen hyppy ja putki oli meille niin hankala kohta että jouduttiin se lopulta monen epäonnistumisen jälkeen jättämään kesken. Eka oli päättänyt mennä putken lähempään päähän ja se siis raivasi tiensä kouluttajankin läpi. Lopulta kun se tuli mun luokse niin Eka hyppeli putken päälle seisomaan... Joten palkattiin pari kertaa siitä että tuli mun luokse ja lähdettiin tekemään muita juttuja ettei koko fiilis katoa.
Siirryttiin reenaamaan 4 ja 3.putkilla putkijarruja eli lähetys putkeen, suhahdus ja palkka tiukasta käännöksestä takaisin päin. Sen jälkeen alettiin vääntämään koko rataa. 6.esteelle vastakäännös oli kuulemma tosi hieno sekä Ekalle sopi törkeen hyvin leijeröintin 7.putkelta 8.putkelle. Kerran mä siinäkin onnistuin muuttamaan mun liikerataa niin paljon että Eka tuli 5.hypyn läpi mutta ainakin se lukee ohjausta just eikä melkeen. Muistaakseni kerran se myös meni 8.putken ohi kun en malttanut odottaa sen ottavan putkea. 12.hyppy oli mulle tosi vaikee ohjata, jotenkin ajatus ei vaan liikkunut. Lopulta sain siihenkin nätin valssipersjättö pyörimisen tehtyä. Mitään erityisen kummallista ei radalla enään tapahtunut ja kerettiin tosiaan vain 16.putkelle.
Torstaina mentiin taas kuokkimaan Asko Salmi:sen treeneihin hskhlle.

Rata oli ihan tosi kivan näköinen 3.luokan rata kun siinä pääsi koirakin päästelemään.
Ensimmäinen asia mitä jouduttiin radalla hinkkaamaan oli kepit koska halusin kokeilla miten Ekalle toimii etten vaihda puolta ollenkaan vaan lähetän kauempaa kepeille ja sitten kirin mukaan. Mä tosi herkästi pysähdyin, liike oli väärään suuntaan tai tein semmoisen nytkähdyksen että Eka otti tokan välin. Heti kun vauhti oli pienempi niin toimi mutta kuten Asko sanoi niin ei kannata kokeilla tuommoista vaan tekee sen sata varman onnistumisen eli valssin. Teki ihan törkeen hienosti kepit ilman palkkaa vaikka joutui tekemään kepit loppuun yksin kun lähdin jo itse erkanemaan. Seuraava moka tuli 10.putken jälkeen kun unohdin koiran sinne yksin, sehän tietysti sinkoi 13.putkeen. Mutta vaikein asia koko radalla oli 13.putki. Eka haki sinne tosi hyvin kauempaa mutta mä en vaan malttanut odottaa että se ottaa putken vaan lähdin aina juoksemaan jonka takia Eka meni putkesta ohi. 14.esteelle unohdin kerran ohjata ja valssissakin pysähdyin vaikka piti liikkua... Mutta koko loppu rata meni nätisti ilman yhtään ongelmaa. Vähän se 17.putken jälkeen vilkaisi 16.hyppyä muttei ottanut sitä kuitenkaan.

Taas tuli huomattua miten hienosti mä osaan jättää koiran yksin esteille, osaan pysähtyä vaikkei pitäisi mutta osaan kuitenkin liikkua kun ei pitäisi. :D