Aina Ekana

Vihdoinkin päästiin ohjattuihin aksatreeneihin!
Tänään otettiin taas vaikka ja mitä pientä sekä vähän radan tynkää.

Sivussa tosiaan kokeiltiin vaikka ja mitä.
Harjoiteltiin keinua, alkuun tyyppi tykitti ja lensi kyydistä joten jäin vähän jarruttelemaan sitä keinun päähän. Nätisti jäi aina oikealle kohdalle namusia syömään. Neitiä ei häiritse yhtään kun keinu vaan yhtäkkiä tipahtaa ja kolahtaa. 
A-esteellä harjoiteltiin sitä että vaikka olen kaukana niin silloinkin täytyy jäädä sinne oikeaan asentoon. Eka lähti hyvin ja jäi hyvin. Ihan ensimmäisillä toistoilla hidasteli ja veinaili mua mutta rohkeni siitä sitten nopeasti.
Rengasta otettiin alkuun ihan matalana, esteeltä renkaalle. Tässähän ei ollut mitään ongelmaa mutta sitten kokeiltiin lähes täysikorkealla renkaalla. Ai että kun oli vaikeeta! Kokoajan yritti mennä ali ja ohi. Kaveri tuli helppimään, saatiin me se sitten pari kertaa hyppäämään mutta lopussa neiti yllätti ja hyppäsi ilman mitään vitkutteluita esteen yli varmasti. VAU!
Ensimmäistä kertaa kokeiltiin myös pöytää. Eka tarvitsi vain kerran pöydän näytön ja palkkauksen, sen jälkeen siinä ei ollut mitään muuta ongelmaa kuin vauhti. Tyyppi juos siihen niin vauhdilla että aina lennähti toiselta reunalta. Kun ei palkkaa tippunut niin jarrutkin toimi paremmin ja saatiin hienoja pöydälle menoja hyppyjen kera.

Kolmella esteellä ohjaaja sai harjoitella vastakäännöstä, tätä on kuulemma hyvä käyttää nopean koiran kanssa. Vasemmalta esteeltä aloittaen käännöksen tekeminen oli paljon helpompi kuin oikealta. Sujui silti aika helposti. Ohjaaja kehui kuinka hyvin Eka lukeekaa mun ohjausta :)

Tämä pikku rata alkoi sujua aika nopeasti. Vähän Eka yritti ennakoida esteen hyppäystä mutta kunhan kunnolla ohjasi pois päin ja tyrkkäsi esteelle niin meni tosi näppärästi. Puomilla porsaili lopussa erittäin paljon. Neiti kun tiesi että meidän ohjaajalla on namuset (laittoi aina targetille ettei vaan lokit päässyt syömään) niin oli vaan pakko rynniä puomilta hänen luokse eikä voinut tarkastella että maassa odottaa jo yksi itse neitiä varten.

Keppejä treenailtiin alkuun erikseen. Ensimmäistä kertaa erilaisista kulmista lähetyksiä ja sehän hitto haki toiselta puolelta keppejäkin oikean välikön! Haki siis tosi hienosti oikeaa väliä kummaltakin puolelta ja erilaisista suunnista. Kokeiltiin sitten tätä pikku rataa eikä mitään ongelmaa! Eka tykitti kepit ongelmitta vaikka putki oli toisessa päästä. Tästä mä olin niiiin ylpeä! Ohjureitakaan ei perjaatteessa ollut kun laitoin ne niin korkealle, en jaksanut ottaa poiskaan kun muut niitä käytti. Ohjaaja sanoikin että ensi kerralla kokeillaan täysmittasia keppejä, saa nähdä mitä siitä tuleepi.