Mökkiviikko

Huhhu, viikko on kulunut reippaasti mökillä ollessa. Ollaan tehty paljon kaikenlaista frisbeen heittelyn, loikoilun ja saunomisen lisäksi.
Ollaan uitu järvessä, käyty Kolilla ihailemassa maisemia ja kyläilty. Käytiin treffaamassa myös Annia ja ihanaa Lennua lenkin merkeissä. Colliet jolkottelivat menemään, pulahtivat ja saivat hepuleita. Omistajat saivat kahlailla oikein urakalla kun pitkospuut kelluivat ja upposivat veteen aina niille astuessa.... Eli viikossa ollaan saatu istua autossa monen monta kilometriä.

Ei me sentään ihan kokonaan treenaamista olla unohdettu. Olihan meillä käytössä piha ja moooonen monta kilometriä metsää.

Tottista ei olla pahemmin tehty, jotain pientä kylläkin.
Merkin kiertoon ollaan haettu vauhtia ja varmuutta, sitä ollaan myös saatu. Noutoon ollaan haettu asennetta kun se on jo pitkään treeneissä ollut huonona, ei kunnon vauhtia, kauheasti epävarmuutta ja painetta. Mutta se
 on parantunut viikossa ihan hurjasti! Ollaan saatu röyhkeyttä ja voimaa, tulee täysillä päin vaikka olen hiljaa ja paikoillaan. Kapulalla pelailu siis on tehnyt terää! Seuruuta silloin tällöin, pääasiassa käännöksiä mitkä on parantunut kivasti, pystytään tehdä kehutta monta käännöstä putkeen. Parhaimmat seuruut ja käännökset se teki kun se oli joutunut olemaan mökissä yksin ja nähdään pitkästä aikaan. Teki niin mageeta työtä että harmittaa miksen saa sitä noin toimimaan treenissä. Kaukoja Eka tekee jo tosi hienosti mutta ennakoi tosi herkästi istumisen, pitää vissiin rikkoa kaavoja. Ruutuun juoksemista ollaan tehty pariin otteeseen eikä siitä ole mitään kummempaa sanomista.

Jälkeä ajettiin vain kerran koska omistaja on niin pirun karhu pelkoinen :D Plus säät eikä aika antanut aina periksi. Puolisä talloi meille laatikon mallisen 1km jäljen kuudella kepillä. Vanhentua sai reippaan tunnin verran. Jana about 30m.

Janalta lähtö oli UPEA vaikka oli noin pitkä jana!! Lähti lujaa suorassa ja nappasi jäljen. Mutta hienon janan jälkeen mikään ei sujunut. Eka ei vaan millään pysynyt jäljellä eikä napannut sitä, lopulta sainkin sen niin paineeseen ettei homma sujunut senkään enempää. Neljä keppiä löydettiin ohjaajan silmillä ja Eka sai itse ne tarkentaa, ilmaisi ilmaan minkään näköistä ongelmaa (enkä ollut hipaissutkaan keppeihin) joten en ymmärrä mikä jäljestä teki noin vaikean? Eka ei napannut edes jälkeä kepeiltä. Loppuun tehtiin niin että puolisä kulkee edellä ja tiputtaa muutaman kepin. Lähetin jäljelle, nyt nokka pysyi maassa ja kepit nousi, saatiin toivon mukaan neidille onnistunut fiilis. Toista jälkeäkään ei keretty tehdä kun tuo ajettiin lauantai iltana.
Mutta mikä oli epäonnistumisen syy? Maasto oli helppo kulkuista eikä siellä voi olla kuin metsänelukoiden jälkiä. Jälki ei vanhentunut mitenkään hirveän kauaa. Ötökät voisi olla yksi syy, pisti tosi monesti maaten kun hyttyset söi pyllystä, en silti usko että vetää noin toimintokyvyttömäksi. En tosiaankaan tiiä, harmittaa vaan hitosti :(


Yksi esineruutukin saatiin aikaan. 15x50m, kauhean pusikkoinen ja leikattuja oksia täynnä oleva alue. Esineitä kolme (edessä, keskellä ja takana)

Eka lähti hyvin, ravia näkyi mutta pistän sen maaston syyksi. Eka vihaa kävellä noissa risukasoissa. Eka nosti esineet järjestelmällisesti. Ensin edestä, seuraavaksi keskeltä ja viimeiseksi takaata. Hieno elukka.
Loppuun tehtiin vielä yksi vauhtiesine. Vein esineen 30metriin ja lähetin heti. Nyt löyty vauhtiakin, jätettiin esineellä leikkiin hommat.