Aina Ekana

Tottista ollaan tehty idealla - laatu korvaa määrän. Treeni kertoja on siis alla vähä mutta ne on olleet kaikki todella onnistuneita ja eteenpäin vieviä. Pääasiassa ollaan tehty seuraamista pitkissä pätkissä käännöksineen, palkka tulee aina kun näyttää nostavansa itseään. Tämä on tuottanut tulosta ja Eka teki 300askeleen seuruun monella käännöksellä, ilman palkkaa virettä laskematta!! Jopa yhdellä kerralla laiskalta tuntuva Eka teki videoiden perusteella hirmu nättiä seuruuta joten eiköhän se tästä kun se saa varmuutta siihen että kunhan pysyt mukana niin mamma on tyytyväinen :) Ollaan käyty myös kerran jäävät läpi eikä mitään ongelmaa, istuminen sujuu jo 100% varmuudella oikein. Tehtiin myös pitkästä aikaa hyppy ja vinoestenoutoja, ei tosin kapulalla kun sitä ei ollut mukana. Päästiin kokeilemaan meidän uutta viritys sanaa noudoissa (heitetäänkö, nostaa heti itseänsä ja jännittyy). Hypyn kanssa saatiin vähän enemmän tehdä heittoja kun ensin korvaan lensi hiekkaa, neidin oli pakko ravistella juostessa ja yhtäkkiä hyppy olikin jo edessä eikä sitä päässyt enään hyppäämään jne. Vinoeste noudossa ei mitään ongelmaa vaikka vähän jännitti osaako se enää korjata linjaansa kun haettava esine on selkeästi vinossa, no problem.

Meidän jälkitauko on ollut iha turhan pitkä joten pari viikkoa sitten käytiin pari pikku jälkeä ajamassa. Idea oli keskittyä keppejen nostoo ja jäljellä pysymiseen. Merkkasin jäljen ja kepit hyvin joten pääsin puuttumaan siihen jos yritti oikoa tai mennä jäljen sivusta tai jättää keppejä metsään. Parin kepin yli yritti ajaa mutta kun ei päästänyt ja kepit nousi niin heti jaksoi tarkentaa paremmin seuraavilla kepeillä.

Muutama päivä takaperin päästiin ihan kunnolla jäljestämään. Jälki oli aikalailla 2.luokan jälki (lyhyempi jana).
Janalla lähti oikeaan suuntaan oikomaan mutta päätin että uusin mielummin että saadaan tikkusuora lähtö, fiilis taas ihan huippu! Keppejä nousi tasaisesti, ei ongelmia kulmissa tai polkujen ylityksissä (ne on vielä tampattu jotem niistä näki ettei mennyt senttiäkään jäljen vierestä), alku jälki ja loppu jälki menivät myös vahingossa ihan muutaman metrin päästä toisistaan mutta Eka ratkoi senkin ongelmitta eikä lähtenyt tuoreemmalle jäljelle oikomaan. Loppu jäljestä Eka alkoi vähän väsymään ja tarvitsi selkeästi enemmän aikaa kepeillä, eikä ihmekkään kun oli pitkä jälki ja asteita +25. Yhden mutkan Eka taas tarkasti (mikä oli oikea jälki) mutta ei luottanut vaan lähti pörräämään metsään, en ymmärrä mikä juttu tää on kun joka jäljellä tuntuu tekevän tän... No lähetin sen vaan alemmas metsään ja nosti jäljen taas. Sama juttu hetken päästä parin ojan ylityksen jälkeen, otti vähän painettakin musta kun hoin jälkeä ja kirosin hyttysiä mitkä meinasivat syödä elävältä mutta heti kun lähetti vähän ylemmäs metsään niin nosti taas jäljen ja ajoi loppuun ongelmitta.