sunnuntai 21. syyskuuta 2014

Jälki ja tottista

Tänään oli vähän rauhallisempi päivä kun kurvailimme jättärille.
Talloin heti alkuun jäljen jonka Eka odotti muttei niin rauhallisesti, neidillä oli niin energiaa että se ensimmäistä kertaa piipitti odottelussa.
Jäljen antaessa vanhentua mepä tottisteltiin turhat höyryt pois.

Sivulletulot oli taas kivoja pyllyn heilautuksia, ensimmäinen oli suora, toinen oli vino ja viimeinen oli suora sekä kivan nopea. Eteentuloissa ensimmäinen oli vähän kauempana, sitten loput oli ihanan suoria ja tiiviitä. Liikkeestä seis oli tosi hitaasta tahdista päähän pistos että käsken sen paikoilleen ja sehän stoppasi kivasti heti. Kapulan pito treeniä otettiin taas, alkuun Ekaa sai taas komentaa pitämään paremmin Loput hommista olikin sitten seuruuta, otettiin ihan liian paljon seuruuta, pitkiä ja lyhyitä pätkiä ja se toimi joka hiton kerta! Kerran sain komentaa ettei etuile mistä neiti otti vähän nokkiin mutta palautu ja taas toimi, vähän se vinotti ja palkkasin välillä eteen mikä on viirhe, mutta siis niin hienosti taas jalat lens, keuli, ok paikka ja se into. Otettiimpa me myös käännöksiä, vasemmalle käännökset on hienoja, pysyy hyvin vierellä eikä väljentynyt mutta oikea onkin sitten hankala kummallekkin, loivat käännökset onnistuu mutta nopeammat ei, erkaantuu vähäisen jolloin se on sillee 'mihin sä meet' joten tätä tarvii veivailla kunhan saadaan tota pyörittämään muutenkin hyvää seuruuta. Käännöksistä haluan täpäköitä mitä ne ei vielä näin alussa edes voi olla, treeniätreeniä vaan. 

Leikki oli ihan kivaa, tuon kovan karvaisen patukan kanssa alkuun ei ollut hyvä puruote mutta sitten parani kun uskalsi purra. Narupalloja noudettiin taas ihan täysiä ja patukoissa roikuttiin hyvin sekä revittiin, harmi ettei oma käsi oikein tykännyt kun siinä on ranteessa tulehdus. Yf.

Tosiaan touhua laitoin kameran videoimaan, tuossa ihan alku pätkästä videoita joten meno oli vielä vähän hakemista :) kenties tekosyitä

Otettiin myös pentupannan merkkausta heinikosta, ongelmitta tuo etsi käskyn saatua ja merkkas hienosti. 

Jäljen aika olikin sitten, jälki oli semmoset 45m pitkä, loppu päässä oli käännös vasemmalle, nameja melkein joka askeleella mutta käännöksellä ei yhtään, suhteellisen pitkä heinikko alustana, vanhentua sai 30min.

Eka lähti tosi hyvin jäljelle, nenä pysyi kokoajan maassa ja meni tarkasti kokoajan jälkeä pitkin, muutamia nameja se jätti syömättä, vauhti ei kumminkaan ollut kovinkaan hurja, käännös meni ongelmitta vaikkei siinä ollut nameja, meni sinne päättäväisesti mutta käännöksen jälkeen Eka mulkaisi mua että menihän nyt oikein, en reagoinut joten jatkoi taas hienoa menoaan jolloin jo oltiin päässä asti. Niin hieno tyyppi taas!
Voisko parempaa piskiä toivookkaan<3
Illalla käytiin taas lenkin yhteydessä futiskentällä pelleilemässä purutyynyn kanssa, on toi tyyny kyllä Ekan lempi leluja, olin varma ettei tänään neiti halua purra kunnolla mutta taas se yllätti niin että tyyny oli kokoajan suuhun ängetty niin ettei sinne muuta mahdu ja voimalla myös purtiin, veti kovimpia tapporavistuksia koskaan, paljon ja piti lennoissa täysillä kiinni, eipä irronnut ote kertaakaan edes juoksusta purressa. Peto!

Otettiin myös yllätys yllätys semmonen kolme neljä lyhyttä seuruupätkää kainalopalkalla, siis niin hienosti veti vähään aikaan, jalat lens, keuli, pysy hyvässä kohdassa ja taas se tekemisen ilme (♥). Otettiin me myös yksi oikealle käännös ja se PYSY tiiviisti, vielä innokkaasti vauvauvau!

Jatkettiin vielä hetki leikkiä ja sitten olikin vietetty kentällä noin 5min, neiti olisi ollut niin tohkeissaan jatkaa joten jätettiin siihen ja jatkettiin kehujen ja hymyn saattelemana matkaa. Tästä on hyvä pitää välipäivä ihan vaan metsässä hilluvana koirana :-)

Tähän vielä että MUISTA PITÄÄ NE TREENIT LYHYINÄ, PARILLA LIIKKEELLÄ koska noh ahneella ei oo koskaan hyvä loppu,  koira on nuori ja ollaan muutenkin alku tekiöissä ja se into on tärkein joten ei liikaa juttuja per päivä! -Ärrimurri ahneomistaja-












3 kommenttia:

  1. Mulle tuli tuosta teiän leikistä mieleen että anna koiran olla aktiivisempi. Eli älä ite retuuta vaan koita pysyä itse passiivisempana ja anna koiran olla aktiivinen ja yrittää saada lelua. Nythän sä retuutat ja kun lopetat niin koirakin vaikuttaa passivoituvan. Äläkä pyydä lelua aina irti vaan anna koiran välillä voittaa se. Tämmöstä tuli mieleen, hyvän näköstä menoa muuten :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tosiaan otan tuommoista enemmän silloin kun otetaan liikkeitä, en tiiä miksi :D muuten yleensä oon suht paikoillaan jolloin koira repii ja repimisestä se pääsee lelun kanssa rälläämään ei se muuten tota varmaan edes jaksaisi :)

      Poista
    2. Tosiaan nyt ollaan enemmän alettu vahvistamaan tuota Ekan omaa aktiivisuutta, niin paljon oon ite mukana. Ehkä se tästä, hyvä saada myös muistutuksia ^__^

      Poista