Vauhtinoutoja kolme kappaletta, nosti tosi hienosti ja juos lujaaaa. Sivulletulot oli ihanan pirteitä ja suoria(!!). Eteenmeno valmiille palkalle meni taas niin että Eka juos ensin meidän treenikassin luokse, uudella yrityksellä lähti vähän vinoon mutta suoristu kun kohdisti palkan.
Perjantaina vähän metsälajeja.
Esineruutu oli 20x50m, alue oli mun mielestä vaikea (tiheä ja risunen), viisi esinettä joista kolmen haku, jokainen esine oli haastava (muovisi pieniä).
Maailman hienoin esineruutu IKINÄ!
Eka lähti joka lähdöllä täysillä epäröimättä (jonka huomasi kun se veti täysillä risujen läpi empimättä), jokainen esine tuli ihan super nopeasti mulle asti, kauaa ei siis nokka tuhissut mutta näin kuinka hienosti se nappasi hajut esineistä, esineetkin nostettiin ongelmitta ja niitä tuli eri puolilta ruutua. Ja mikä parasta, Eka veti koko esineruudun niin hienolla nopealla laukalla eikä todellakaan niin ettei se olisi nenä auki, muutenkin se näytti olevan niin innoissaan. Mun eläin<3
Yksi syy mikä on työskentelyä parantanut on se kun mä lähettelen Ekaa meidän kalliolla hakemaan jotain vanhoja esineitä joista en itsekkään tiedä, eikä siis koirakaan. Kannustan ja annan sen tehdä töitä, ihan sama mikä kestää mutta esineen kanssa tullaan jos ei onnistu parilla kerralla, helpotetaan, yhtään ei toruta ja tästä se on saanut luottoa hurrjasti.
Jälkikeppien merkkausta tehtiin myös metsässä. Talloin niitä sammaleen alle, heittelin eri puolille metsää ja laitoin Ekan etsimään. Okein hienosti se keskitty ja merkkasi kaikki kepit, vaikkei niitä nähnyt aina, malttoi jopa maata rauhassa kunnes nostin kepin ja vapautin super palkan kera.Janatyöskentelyä opetusta kokeiltiin myös neljällä muutaman metrin "jäljellä". Netin vinkin mukaan edettiin ja oltiin muutamien metrien päästä lähdöstä, lähetin koiran vähän viistosta jolloin jälki imaisi Ekan ihan tosi hyvin, olis Eka vaan halunnut pidempää jälkeä tehdä :P Josko jälkiseminaarista sais tarkemmat ohjeet mitä tehdä.
Tänään ei oo ollu hyvä päivä... Ketuttaa vietävästi kun kompassi mokasi niin että oli antanut meille väärän ajan eikä päästy taaskaan... ärrrrr
Mentiin sitten pakosti treenaamaan illalla kauheessa säässä kentälle. Alkaa treenaaminen tuntua yhä vaikeammalta, ei vaan huvita lähteä huonoon säähän eikä porukkaa tunnu ikinä irtoavan mukaan mutta tuntuu että on pakko lähteä varsinkin kun on koe tulossa, iskee paniikkia.
Jääviä seuruusta, maahanmeno tosi kiva, seisomisessa meinasi mennä istumaan joten en palkannut kuin kehuilla, seuraavilla kerroilla teki hienosti, istumisessa sai taas kaksi kertaa muistuttaa ettei perkele mennä maahan vaan istumaan ja johan näytti taas hyvältä. Luoksaria suhteellisen lyhyeltä matkalta eteen, tosi hienolla innolla tuli ja mageet eteentulot!! Eteenmeno loppuun ja johan lähti ja lujaa, suorassa ja epäröimättä.
Vähän epäreilua lähteä treenaamaan kun ei huvittanut mua enkä ollut täysillä mukana. Neiti teki niin hienosti mutta oma mieli oli miten oli niin se ei tuntunut niin hienolta. Ärsyttävää, ei näin. Onneksi se ei kovinkaan Ekaan vaikuttanut mutta.
Käytiin vielä crossailemassa pururadalla.
Neljä juoksua, kaksi pitkäää ja kaksi lyhyttä. Oikein hienosti tykitti, vähän kiljui, mitä nyt itse hidastelin ihan liikaa ötökän matkaa.
Ekalla on myös muskelien kasvatus menossa.
Ohjelmaan kuuluu erillaisissa maastoissa spurttailu, muiden kanssa juoksentelu ja repun kantaminen. Pikku hiljaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti