Treenisuunnitelmat meni perjantailta uusiksi kun muut eivät sateeseen halunneet tottistelemaan. Raahasin itseni siitä huolimatta väkipakolla lähikentälle tekemään edes jotain. Olin kerrankin suunnitellut miten aloitan liikkeen, millälailla haluan sen onnistuvan ja miten lopetan.
Aloitettiin jäävillä. Seisomiset oli hienot, huomaan kyllä videolta että epäröi toisella seisomisella että oliko liike sittenkin istuminen (koska nojaa niin paljon taakse) mutta pysyi onneksi! Istumiset kamalan epävarmoja (teki ensimmäisellä maahanmenon) ja sen myötä ihan järkyttävän hitaita, jäihän sillä pyrstökin ilmaan minkä huomasin vasta videolta... Maahanmeno oli niin hieno että jätettiin siihen yhteen! Kerrankin se meni nopeasti maahan :)
Vauhtiluoksari, ainoa asia mihin kiinnitin huomiota oli se että itse venytän "Ekaa" käskyn "Ekaaaaaaa". Huoh, pitää alkaa taas miettimään mitä sitä kentällä tekeekään. Tän takia näitä videoita on hyvä kuvata! Eikä siitä ole edes haittaa kun jättää vaan puhelimen makoilemaan maahan.
Loppuun vielä eteenmeno. Vietiin palkka yhdessä kentän toiseen päähän joten mitään kaarteluita ei päässyt tulemaan.
Illalla käytiin vielä Henrikan ja rottis Pokan sekä Jyrän kanssa treenaamassa maastojuttuja.
Eka ajoi noin 40min-1h vanhan jäljen. Jana 10m. Pituutta ehkä noin 350-400m, laatikko mutta viimeisellä suoralla vähän mutkia. Kepit aika pieniä ja ohuita, kuusi kappaletta niin kuin aina.
Janalle lähti hyvin ja nosti oikean suunnan. Ensimmäisestä kepistä mentiin reilusti yli, ei reagoinut mitenkään. Pysähdyin ja annoin sen hokata mikä mahtoi jäädä, tuossa kestikin yllättävän kauan että neiti sen tajusi. Seuraavalla kepillä sama homma, sitten se lamppu vasta syttyi. Yhden kepin kohdalla meinasi luovuttaa mutten antanut, loput nousi täysin omatoimisesti. Jäljestäminen oli ihan hiton HIENOA! Nokka pysyi tiiviisti maassa, Eka eteni varmasti ja rauhallisesti, oltiin lähes kokoajan jäljen päällä. Parissa kohdassa haki muualle mutta pysähdyin ja annoin hakea oikean jäljen, se haki sitä tosi varmasti kyselemättä multa mitään. Ai että mikä ero kun piti liinan tuntumalla ja handlasi oman tehtävän. Kiitos Henrikan!
Esineruutu 15x50m, kolme vierasta esinettä (pari pientä kankaanpalaa ja muovinen pallonpidike). Kaksi takana ja yksi keskellä.
Ensimmäinen oli hieno, nopea ja suora haku. Toisella kävi vähän rajojen ulkopuolella ja ravaili esinettä tarkentaessa, muuten oikein nätti. Kummatkin nousi hyvin nopeasti ja kuten arvata saattaa ne oli takaesineet. Keskellä oleva muoviesine olikin VAIKEA. Annoin tuon tehdä aika pitkään duunia, etsi ihan kokoajan, ei siis paineistunut tai pysähtynyt kysymään neuvoja. Huiteli reilusti ruudun ulkopuolella mutta kutsuin pois vasta kun alkoi haistelemaan kusia. Uusi lähetys ja kyllä se sieltä nousi ilmeellä "Onks se varmasti tää????". Sieltä se sitten kirmasi muovipala suussa. Vaikka haku oli hemmetin ruma niin kehuin neitiä hervottomasti, eihän se voi osata eikä se sitä tahalleen tee. Pitää alkaa treenaamaan nyt oikeasti niitä vaikeampia esineitä ja lähellä olevia, ei tarvii aina sinne takakulmaan singota.
Käytiin vielä tekemässä Henrikan koirille tottikset joten oli pakko hyödyntää vieraskenttä pikaiseen seuruuseen ja leikkiin. Vasemmalle käännökset ja tuon asenne oli kyllä<3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti