Aina Ekana

Eilinen aamu alkoikin Vuokkosille lähdöllä mätsäreiden sijasta. Vuokkosilla tsiikailtiin ratoja, treenattiin pariin otteeseen tokoa, käytiin ulkona pellolla ja kierrettiin Berran kojua.
Tokossa me otettiin taas parit kerrat paikka mitkä onnistui kivasti muiden ohi kulke'essa, liikkeestä istu ja seiso meni kivasti, kerran taisi seisomisesta mennä istumaan, otettiin kontakteja niin etten katso tuota kun sivusilmällä, silti jaksoi tapittaa, vaihdot meni kivasti maahanmenon osalta, se meni niiiin nopeasti, ei valunut yhtään vaan sujahti siihen aina. Seuruu meni tosi kivasti käännöksineen, pysyi omasta mielestä ihan suorassa mutta yritin olla katsomatta, vilkuilin vain ja pysähtyessä jäi sivulle, sivulletulotkin tekee 'täydellisesti' ihan pienellä ohjauksella.

Ostoksia en pahemmin tehnyt Berralta, mukaan lähti TOsiKOuluttaja pipo sekä yhteistyötuotteina joustollinen narupallo, joustollinen hapsulelu sekä pehmeä nahkapatukka vingulla ja karvalla.
Tuo hapsulelu on ihan sairaan POP, toimii paremmin kuin kaninkarva, Eka on ihan hulluna aina kun näkee tuon.

Illalla tuli käytyä myös Jessican ja Ciran voimin jätemäellä sekä käppäilemässä vähän malmin lentokentän vierellä. Kotiin päin tullessa otettiin pikku treenit valoisalla tiellä.
Alkuun otettiin seuruuta ja sivulletulot missä Jessica kattoi että meni suoraan ja pysyi paikoillaan, hienosti pysyi. Sitten yhteinen paikkis, alku meni hyvin kunnes Cira vapautettiin ja Eka tuli myös... Tuota jankattiin niin kauan kunnes ei lähtenyt mihinkään Ciran vapautuksesta, pari toisto kertaa niin hienosti pysyi. Sitten vaihdot, eteentulo, pari sivulletuloa ja seuruuta, samalla meiningillä mitä ylhäällä.
Oli kyllä illalla niin väsynyttä pikkuporsasta parin tunnin lenkin jälkeen.

Ohjatussa tokotreenissä meillä oli tänään vaikka mitä uutta ja kivaa, ei pelkkää seuruutusta vaan ennemminkin tokoa.
Aloitettiin noudosta, alkuun otettiin lelulla ja sitten vuorotellen isolla sorvatulla kapulalla. Olin niin ylpeä tuon kapulanpidosta, se piti oikeassa kohdassa eikä pureskellut, kävi heti kapulaan kiinni juos muutaman kerran edes takas sen kanssa kunnes muille oli aika antaa vuoro, ei päästänyt kertaakaan irti kunnes tehtiin namiin vaihtokauppa, vau! Jatkoimme seuruu pätkällä jossa keskellä hallia tuli pysähdys ja koira pysähtyy sivulle, meni tosi kivasti ja pysähtyi oikeaan kohtaan sekä taas saatiin seuruu kehuja. Otimme myös liikkeestä seis pohjaa, niin että peruutimme, koira kulki edessä sitten seis ja seisomaan jäi, siitä sitten seuruuseen, eteen vähän ja seis sama tehtiin myös maahanmenona, siinäkin saimme kauheasti kehuja ja yhdelle myös sanottiin että ota Ekan opetuksesta mallia. Sitten jotain että koira perusasentoon, maahan ja jalkojen väliin nami, kauemmas ja palataan sivulle ja nami nassuun. Myös kontaktia niin että nami koiran edessä, omistaja kauemmas ja katsomisesta palkka. Enempää ei taidettukkaan tehdä, tosi kiva tunti oli kyllä!
Osallistutaan vielä ensi sunnuntaina koska saamme korvata poissaolomme pissatulehduksen takia.

Treenistä lähdettiin suoraan Viikkiin odottelemaan miittailijoita, 50minuuttia ajoissa oltiin mutta menimme tasalta pellolle muiden ajoissa olleiden seuraan. Kolkyt minuuttia vierähti nopeasti kunnes muitakin alkoi valua paikalle, nelkyt minuuttia vielä jaksettiin suunnilleen olla paikalla mutta siinä vaiheessa sormet oli jäässä ja pentu väsynyt joten lädettiin kotiin. Vähän turhan paljon porukkaa kyllä Ekalle, lähdöstä tulikin joille jotain sanottavaa mutta anti olla.
Ensi viikolla meillä olisi luvassa Renen ja Royn tapaaminen, miitti sekä siskon tapaaminen.
ps kuvia olisi ollut vielä tsiljoona muttei aivot kestäneet niiden muokkausta sekä ensimmäinen kuva (c) Tiia Wahalahti

Kotona nukuttiin reilu kolme tuntia kunnes lähdettiin hiekkakentälle kuvaamaan treenaamisia, otettiin ruutua, kapulan pitoa, seuruuta, liikkeestä maahan ja seis, eteen- ja sivulletuloja, kontaktia ja vaihtoja, kaikki mitä tehtiin on videolla joten en kirjota treenistä mitään muuta että kivaa oli ja ihan onnistuneesti meni, harmittaa etten narupalloleikkiä saanut kuvattua kun tuo juos ja ravisteli sitä iiihan hulluna mutta ensi kerralla kun akku riittää. Tuon leikki on kyllä kamalasti muuttunut, esim repii enemmän, ravistelee, taistelee ja noutaa niin ja myös mun leikittäminen ei ole enään repimistä, ennemminkin vastuksena oleminen ja repimiseen houkutteleva.
Loppuun tehtiin vielä kilsan metsäle kki sekä namiruutu vai miksi sitä kutsuttiinkaan kun talloo pienen ruudun ja täyttää nameilla. Eka pysyi kokoajan ruudun sisällä ja kaikki namit löytyi hyvin.

Otettiin kotona tuossa yksi päivä myös tunnaritreeni ja oman kapulan etsimistä huoneesta mikä onnistui superisti. Käytti hyvin nenää, löysi nopeasti ja toi luokse.

Innoistuin letittämään turhia palloja, nyt kelpaa jos vielä tällä-ensi viikolla hankkisin sen Ke-Hu ropinapallo .

Alkaako kuulostaa meidän elämä liian siirappiselta? Tuntuu omastakin mielestä mutta kaikki perseily on täällä kerrottu ja nekin on ollut kun ei tule luokse melkein ollenkaa jolloin hermoistuin ja ei varmasti tule jne ihan pikku juttua että oma mieli ei ollut treeniin sopiva mutta ei muuta moitittavaa. Ainoa että tuo kakara söi muutama päivä takaperin tietokoneen laturin poikki.