Pyöräiltiin tänään aamulla ojankoon aksaamaan ja oi vitsit että oli kivaa treenata rauhassa, hyvässä säässä ja iloisen koiran kanssa. Agility on<3

Tehtiin alla olevaa rataa (11 putken pää oli myös 4 putken pää, puhelin sekoili niin heitti sen ilman numeroa väärään päähän). Rata oli tarkoituksella tosi helppo ilman kummempia ohjaustekniikoita, näin saatiin kaivettua vauhtia ja päästiin treenaamaan rengasta, kontakteja ja keppejä.

Meillä kummallakin oli tosi hauskaa ja kumpikin pisteli menemään lujaa vauhtia eteenpäin, ohjaaja ei olisi kyllä päässyt yhtään nopeampaan ja kyllä sen tunsikin jaloissa treenin jälkeen... Mä oon nyt ajatellut että kokeillaan semmoista tyyliä että ohjaaja menee niin lujaa kun pääsee niin jos se nostaisi Ekankin vauhtia.

Homma luisti radalla tosi hienosti! Ei keppivirheitä, takaakierron haki itsenäisesti pelkällä käskyllä, renkaalla ei mokia vaikka siihen tultiin putkesta niin lujaa kun lähti ja ohjaaja vedätti, aalla teki hemmetin hienot juoksukontaktit joka kerta (paitsi jos oli namia kädessä niin teki itsenäisesti pysäytykset :D),eikä keinullakaan yhtään lentoa vaan hidasti juuri sopivasti vauhtia, Aalle tuli pari kertaa niin vauhdilla että tuli rumasti läpi mutta nopeasti muisti taas senkin homman nimen. Mä en edelleenkään tiedä mitä pitäisi tehdä - siirtyä juoksareihin vai pysäyttäviin vai jatketaanko tätä sekatekniikkaa, Eka kun selkeesti handlaa kummatkin tarvittaessa. Kisoissa juoksarit ovat hyvät vauhdin kannalta ja pysäytysten osaaminen on hyvä jos tulee kohta missä tarvitsen peliaikaa. Jaaaa'a.

Vielä loppuun treenattiin erikseen pysäytyskontakteja ja kepeillä harjoiteltiin takaaleikkausta, eri lähetyskulmia (ainoa vaikea oli kun lähetti keppien toisesta päästä toiseen päähän ja vielä ns väärältä puolelta) ja sitä että ohjaaja jää taakse, eteen, lähtee erkanemaan sivulle. Etupalkan kanssa ei ollut ongelmia mutta niitä varmasti tulee kun se kohde sieltä poistuu.

Eka myös aloitti juoksunsa... Pikkasen tuli puun takaa kun juossut vain syksyisin eli kerran vuodessa. Onneksi ne ei kuitenkaan vaikuta Ekaan. Toivon vaan todella että ehtii ne lopettaa ennen tokokoetta ja luonnetestiä ettei niitäkin tarvitse peruuttaa :c

Käytiin taas juoksemassa aksaepiksissä kolmen startin verran ja kyllä taas muistui mieleen miksi me ei olla hetkeen oltu virallisissa kisoissa.

Ensimmäinen rata lähti hyvin käyntiin mutta 9esteellä valssasin liian myöhään jolloin Eka tuli esteestä ohi, keinulla on nyt pelleillyt useampaan kertaan tekemällä pieniä lentokeinuja joten tänään päätin siihen puuttua, 16putken päästä mentiin ohi kun ohjaaja ei osannut ilmoittaa ajoissa tiukasti ja loppusuoralla mentiin renkaan ali mikä johtuu siitä ettei Eka kestä renkaalla vedätystä - tulee kiire ottaa mut kiinni. Mutta miten hienot kepit neiti teki!

Toisella radalla jouduttiin heti alkuun uusimaan kepit kun Eka lähti taas omia aikojaan kepeiltä pois ja sitten loppusuoralla ei kestänyt taaskaan renkaalla vedätystä niin meni pariinkin kertaan ali. Voi Eka nyt!

Kolmannen startin päätin ottaa vielä renkaan takia mutta se ei ollut erityisen fiksu veto. Jouduttiin uusia kepit kolmeen kertaan kun Eka juoksi aina lopusta ulos. Kaivoin sitten namit esiin ja Eka sai tehdä kahdet kepit palkattuna (hienot!). Juostiin kepeiltä suorinta tietä 16 putkeen ja tehtiin loppusuora ja johan se rengaskin toimi!

Oli kiva nähdä pitkästä aikaa kisakavereita joten kyllä siinä vierähti helposti reilu neljä tuntia, etenkin herkku tarjoilulla. Seuraavat kisailut taitanee sitten olla ulkokentillä.

Huhhu tokokoe on nyt takanapäin. Voin aamun aika huonosti, olin nähnyt yöllä painajaista että myöhästyttiin kokeesta... Minä joka en ikinä jännitä.... Är :D

Paikan päällä meillä oli hyvin aikaa kun voivottelijat vasta lopettelivat ja me olimme seitsemästä koirakosta loppu päässä mikä oli muuten ihanaaaa. Käytiin siis ihan rauhassa kävelemässä, kerkesin jännittämään lisää ja sain viriteltyä Ekan hyvissä ajoin.

Kehässä Eka toimi tosi kivasti, se pysyi mukana eikä vaikuttanut ollenkaan paineistuneelta, vastasi kivasti kehuihin ja kyllä se pari kertaa komensikin mua. Meillä oli enään vain neljä liikettä jäljellä niin alkoi mokaaminen... Ensin istuminen, sitten luoksetulo ja sitten merki kierto. Taisi jokainen virhe lisätä neidin painetta mikä johti lisävirheisiin. Itse pysyin virheistä huolimatta rauhallisena ja kannustavana, en antanut niiden häiritä vaan halusin Ekan hyvin fiiliksin kentältä pois ja siinä onneksi onnistuttiin.

Oon kuitenkin tosi tyytyväinen kokeen alkuun ja liikkeiden suorittamiseen (miinus nollatut liikkeet ja nouto). Ruutu ja seuruu etenkin oli aikamoiset ylpeyden aiheet<3 Jos seuruu toimi niin me pystytään mihin vain, ehkä vielä joskus se tekee koe suorituksen oman tasoisesti.

Nyt on taas treenilista täynnä kun tiedetään mitä treenataan ja miten.

Paikalla istuminen - 10 
Seuraaminen - 8.5 (Mieletöntä! Eka pysyi mukana moitteetta eikä ahdistanut ollenkaan. Pari käännöstä vähän levisi, perusasennoissa vino ja ohjaaja ei kuunnellut tuomaria niin unohti pysähtyä)
Seisominen seuraamisen yhteydessä - 9
Luoksetulo - 0 (ei reagoinut ensimmäiseen käskyyn ja toisella käskyllä lähti ravilla tuomarien luokse) 
Istuminen seuraamisen yhteydessä - 0 (seisoi mistä vähän järkytyin koska on nyt tehnyt jonkinaikaan sitä että tekee istumista seisomisen tilalla)
Lähettäminen määrätylle paikalle ja maahan - 9.5 (Niiiiin hieno!!! Meni lujaaa ja haki ruudun taakse<3)
Noutaminen - 8.5 (lähti hyvin mutta tuli ravilla takaisin)
Kauko-ohjaus - 8.5
Estehyppy - 9
Merkin kiertäminen ja paluu perusasentoon - 0 (kiertämisen jälkeen meni epävarmaksi, ravasi ja meinasi mennä mun ohi mutta korjasi eteentulon, takaa sivulletulosta lähti karkuun) 
Kokonaisvaikutus - 9 (Harrin kommentti - Koira osaa ja tekee tautavasti kun ei ole ahdistunut, ohjaajan pitää päästä turhasta jännittämisestä eroon jotta noin herkkä koira pystyy toimimaan kuten treeneissä. Tykkäsi kuitenkin meidän meiningistä :) ) 

Meidän suorituksesta ei löydy videota tällä kertaa mutta koitetaan selvitä.

Tänään allekirjoittanut sai juosta töistä kotiin ja pakata äkkiä jälkikamat mukaan kun lähdettiin Henriikan kanssa metsään tekemään jälkeä ja esineitä. Matkalla käytiin pikavisiitillä koiraurheilu.fi:ssä mistä piskeille ostettiin kilotolkulla lihaa ja neiti sai uuden hienon keltaisen liinan treenejä motivoimaan.

Kun jäljet vanheni niin tehtiin esineitä. Ruutu oli about 50x50m, kolmella pienellä ja vieraalla esineellä enkä itse tiennyt missä ne sijaitsevat. Ekan työskentely oli ihan mieletöntä, olin ihan taivaissa kun katselin sitä :) Eka vaan juoksi ja teki kokoajan duunia, se ei vaan luovuttanut millään! Eikä se paineistunut ollenkaan vaikka välillä tuli uudelleen lähetettäväksi ja silloinkin lähti yhtä tarmokkaasti kuin alussa. Mitä ihmettä!? <3 Nenä ei kuitenkaan ollut niin hyvin mukana kun esineiden nosto vaati aikaa ja juoksemista. Ensimmäinen esine löytyi ruudun oikeasta takareunasta ja toinen oli etuesine ruudun vasemmasta reunasta. Siis mitä!? Eka reagoi heti etuesineeseen vaikka se oli piilossa ja aivan jäekyttävän pienen kokoinen vauvan lapanen. Siihen oli aivan pakko lopettaa ja voi jumaliste kun tyyppi oli ylpeä itsestään, niin myös omistajakin<3

Jälki oli sitten reippaan tunnin vanha, 500m, jana 10m, kuudella kepillä ja muutamilla kulmilla. Pohja oli osittain tosi kivaa sammalmetsää mutta osittain kamalaa kuivaa mutaa kera kaadettujen puiden oksien.
Janalta lähti hienosti ja nappasi heti oikean suunnan. Jäljellä työskentely oli pääasiassa täydellistä, meni reippaasti ja tarkasti mutta joskus käytiin jäljen ulkopuolella mistä onneksi aina omatoimisesti haki jäljelle takaisin. Viidennen kepin kohdalla meidän loiva käännös levisi ja mentiin kepin ohi mutta Eka oli sen jotenkuten haistanut eikä se luovuttanut, se haravoi varmaan 20metrin alueen tarmokkaasti ja niin se nosti senkin kepin :) Eli kaikki kuusi keppiä nostettiin lähes moitteetta.
Nyt janatreeniä ja pientä tarkkuus treeniä niin eiköhän me jälkikokeeseen uskalleta pian. Onneksi meillä on oma jälkipt Henrikka.

Pikkasen oli reissun jälkeen jalat muussina. Töihin aamusta ja sieltä heti tallomaan 2x 500m jälkeä ja yhden 1km, sen jälkeen vielä kävellyt ne uudelleen läpi plus Ekan 500m jäljen. Mutta en mä voi sanoa muuta kuin että nautin. Metsäjälki seurassa on parasta.

Treenaamisen opettelu jatkuu yhä ahkeraan tahtiin.

Ostin duunista meille uuden naksuttimen mikä on päässyt oikein ahkeraan käyttöön. Ollaan sillä päivittäin tehty sivulletuloja ja seuraamisia, niin etten hiiskahda yhtään vaan Ekan pitää sitä itse tarjota. Tässä ollaan menty paljon eteenpäin, intoa on tullut hurjasti lisää ja Eka yhdisti nopeasti että tassujen nostelu tuo paljon nameja. Kokeen jälkeen lähdetään puuttumaan tuohon järkyttävään edistämiseen ihan palkan paikalla, käännöksillä ja oikea aikaisella palkkaamiselka tietty.

Ollaan kentällä tehty muun muassa ruutua missä yhä hakee sinne taakse lujaa. Nouto meinattiin unohtaa mutta sitäkin kerettiin treenata. Keskikokoisella tokokapulalla hienoja ja tasaisia noutoja mutta heti kun kapulan koko kasvaa (pk kapulat) niin ote huononee. En ymmärrä mihin se varma ja jämäkkä ote on kadonnut mistä ollaan aina saatu kehuja. Plääääääh. Eteentuonneissakin lyhistyy kasaan ihan kamalan ruman näköisesti. Pitää varmaan pilkkoa taas vauhtinostoihin, pitoihin ja ryhdikkääseen istumiseen. Paikka istumiset on ollut ryhdikkäitä ja varmoja vaikka kuinka olisi juuri juossut tai ollut tekemättä mitään, hyvä.
Jäävät on tehnyt 100% oikein ja kaukoissa tekee tosi näppärästi istumiset ja maahanmenot, ollaan alettu myös ahkerammin jumppaamaan seisomista. Yritän nyt naksulla opettaa sen loikkaamaan nätisti istu-seiso vaihdon, katsotaan miten onnistutaan vai onnistutaanko ollenkaan.

Maanantaina kuitenkin tehtiin kamalimmat treenit ikinä. Ei kauheasti nostanut luottamusta tulevaa koetta varten. Eka oli niin väsynyt aamu ja päivälenkeistä että se juos laiskasti ruutuun ja kapulalle mistä minä idioottina hermostuin. Ruutuun sain Ekan juoksemaan lujaaaa mutta kapulalle en enään millään, se oli ällöttävä. Naksuteltiin sitten loppuaika seuruuta sekä kapulaan katsomisia ja koskemisia, ilmekkin kirkastui ja taisi jäädä ihan hyvä fiilis kun sai paljon namia.
Illalla teki normaaliin tapaan hienot noudot ja seuraavana aamuna hienot ruudut. Onneksi!

Ollaan käyty myös useana iltana lähikentällä ilman palkkaa tekemässä pieniä kokeenomaisia pätkiä. Joka settiin kuuluu seuruu (pari täykkäriä, oikealle ja vasemmalle käännökset, eteen ja taakse askeleet, juoksu ja sen aikana käännös) ja sitten vaihdellaan luoksaria, jääviä, kaukoja, kiertoa.... On tehnyt joka kerta yhtä hienosti kuin palkalla eikä asenne ole kadonnut mihinkään, tykkään! Toivottavasti pystytään samaan lauantaina :)