torstai 19. maaliskuuta 2015

Keskiviikkona käytiin ottamassa viestiä.
Matkaa reipas 200metriä, ei käytetty ääntä, viisi lähtöä ja alussa pientä häiriötä (muutama ihminen käveli vierestä).

Ekalla lähdöllä neiti huomasi ihmiset, meni sinne päin, stoppasi ja lähti mua kohti. Muut juoksut oli mennyt hienosti ongelmitta, Eka oli vetänyt ihan täysillä puskien läpi, viides pisto oli pienesti laiskempi, oli Ekalla jo hiki pukannut pintaa juostessa.
Viestin jälkeen tottistelemaan.

Idea oli ottaa super siistit treenit, noutoa, eteenmenoa ja leikkiä.

Aloitettiin kokonaisella noudolla, muuten meni hyvin vauhtineen ja palautukseen mutta nostot olisi saanut olla nopeampia joten aloin hakemaan sitä mutta ei vaan onnistunut, mun kehusta sitten paistoi tyytymättömyys (mitä en edes itse huomannut kunnes koira sen näytti) Ekan korvaan joten neiti paineistu josta itse hermostuin taas lisää ja lisää.

Eteenmenollekkaan ei juossut suoraan vaan taas meni ihan vinoon, kutsuin pois. Mikä hitto toi vinoon juoksu on!?! Tokalla taas onnistui normaalisti.

Jatkettiin eteenmenon jälkeen noutoa, alku ei onnistunut kun kapula oli nyt yök mutta läheltä nostoista kun kehui kunnolla nousi mieli ja saatiin hienot noudot sekä nopeat nostot! Jätettiin kahteen onnistuneeseen ja pallolla pelailuun treenit loppui.

Ihan itkettää mun oma luonne. Vaikka tiedostan mun pahan ärtymisen pahentavan aina tilannetta en vaan osaa lähteä pois omiin oloihin. Tiiän senkin etten tuu ikinä saamaan tuon luottoa täysin takaisin ja paineistumista täysin pois. Onneksi tuo hermostuminen on harvaa nykyään vaikka perfektionistin puoli pukkaa tulla pinnalle usein, vähän jo hermojen kasvatus onnistunut mutta yhä jatketaan. Onneksi Eka ei kumminkaan ole niin herkkä vaan nousee heti fiiliksiin kun vähän heittää palloa, eli eiköhän tästäkin päästä joskus eroon.

Illalla lenkin yhteydessä pahan mielen takia käytiin tekemässä samanlainen treeni kuin päivällä.
Noudot oli täydelliset, nopeat nostot ei ongelmaa. Eteenmenolle meni suoraan. Kaksi seuruupätkääkin otettiin, meinas keittää neidillä yli mutta sai hillittyä sen hienosti paikoilleen ja tassut nousi kauheeta vauhtia, ponieläin.
Tänään torstaina maastotreeniä eli jälkeä ja esineitä.

Jälki oli noin 300metriä pitkä, kulmia oli loivia ja tiukkoja taisi olla kolme muita en muistakkaan, vanhentua sai parikyt minuuttia, namia kolme-viiden askeleen välein.

Eka lähti lähetetysti jäljelle hyvin, se todellakin tietää mitä nyt etitään ja lähtee ajamaan heti löydettyään. Edettiin tarkasti, loivissa käännöksissä ei mitään ongelmaa mutta ekalla tiukalla käännöksellä mentiin taas ohi, palautin takaisin ja käännyttiin epävarmasti. Keppi tuli ensimmäisen tiukan käännöksen jälkeen, ei ongelmaa. Jälki jatkui hienosti puskien läpi, jopa kaksi viimeistä tiukkaa käännöstä oli hienot ja niistä mentiin ongelmitta heti!!
Jäljen vanhetessa tehtiin taas esineitä.
Alue oli noin 7mx50m, esineitä oli takana kolme ja keskellä yksi, kolme se sai hakea, esineet oli suhteellisen isoja ja kivoja pehmoleluja kun haettiin vauhtia juoksuun että nostoihin.

Eka lähti tykittäen, löysi nopeasti jokaisen esineen, ravia tuli vasta kolmannella kun tarkensi hajun lähdettä mutta muuten pysyttiin nopealla laukalla. Nappasi hienosti hajuja joten toi jopa piilotetun keski esineen. Eka oli ihan täpinöissään, kolmas esine palautettiin eteen asti, muut palkkasin lennosta lelulla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti