Esineruutu 20x50m, kolme esinettä (kaksi pikku hanskaa ja pieni muovinen kukkaro), yksi vasemmalla takarajalla, toinen edessä ja kolmas oikealla keskellä.
Ensimmäisenä esineenä Eka nappasi pienen muovisen kukkaron ja vielä edestä(!!), monen metrin päästä sai hajun, olin lähettämässä toiseen suuntaan mutta nappasi tuon.
Toisena Eka haki vasemmasta nurkasta hanskan. Ei mitään muuta ongelmaa kuin se että tiputti esineen metrin päähän musta ja tuli ilman sitä eteen.
Kolmas esine oli Ekan mielestä haaaankaaalaaaa. Lähti huonosti ja ihan väärään suuntaan kokoajan, en tiedä miksi haki kokoajan vasemmalle puolelle ruutua. Kutsuin Ekaa sitten aina iloisesti ja palkaten ettei paineistu siitä. Nooh ei se silti oikeaan suuntaan lähteny, junnaili vain. Käytiin ensin haistamassa esineen vierestä, mikä sekään ei auttanut ja sitten kävin näyttämässä. Näytön jälkeen lähti ongelmitta, sai palkan ja puuhun kiinni.
Pienen preikin jälkeen Eka haki taas samoista paikoista esineitä.
Ensimmäinen edestä, taas ongelmitta, aika hiton hienosti siis nenä auki tällä kertaan!
Toisena lähetin tuolle vaikealle esineelle. Lähti hyvin, nosti ja toi ongelmitta. Hyvää!
Josko tollain sais sitä varmuutta touhuun :)
Janalle lähtö oli tällä kertaan tosi hyvä. Ensimmäisellä kepillä sain pidättää että tajuaa mistä meinaa mennä yli, hokasi ja ilmaisi kepin. Jatko oli tosi huonoa työskentelyä. Nokka liian korkealla, mentiin tosi pitkään jäljen vierestä, toinen keppi löytyi ja kolmannella kepillä alkoi vasta työskennellä kunnolla. Sen jälkeen nenä pysyi maassa, oltiin jäljen päällä ja kepit ilmaistiin ongelmitta.
Ekalla oli kokoajan kauheasti painetta kunnes otin sen kainaloon rapsuteltavaksi, sen jälkeen tuo työskentely alkoi sujua. Haki siis kokoajan multa ohjeita ja oli epävarma, se näkyi tietysti työskentelyssä.
Tästä syytän samaa asiaa mistä yksi tuttu kertoi. Hän kun on samoissa metsissä aloittanut myös jäljestämisen, koira on kokoajan osaamattomana joutunut tehdä sikana duunia, lopulta koira on kerännyt lisää ja lisää painetta, työskentely into ja tyyli tietysti huononi samaan tahtiin. Tuo metsä kun on niiiiiiin täynnä harhajälkiä, kokoajan porukkaa koirien kanssa. Noin herkän koiran kuin Eka, se tekee epävarmaksi kun joutuu oikeasti työskennellä tosi tarkasti ja pelkää epäonnistumisia. Ja mä tiedän että se osaa paremmin. Jäljettömissä metsissä se on aina ajanut paremmin. Ehkä me ei siis tuonne ihan heti suunnata jäljestämään, mennään kun päästään kunnon metsiin. Ei varmasti päästä usein metsään mutta turha pilata tällä tavalla koiran intoa ja työskentelyä.
Illalla käytiin crossailemassa pitkästä aikaan, uudet vermeet innoitti juoksemaan.
Vedettiin yhteensä 700m, kolme juoksupätkää eli semmonen reippaan 200m per pätkä. Aikaa kului yhteensä alta kolme minuuttia juoksemiseen. Ekalla oli tosi kova into juoksemaan, veti sata lasissa. Pikkasen oli jalat taas hellinä tuon jälkeen, omistaja vähän rapakunnossa... :D
Treenissä oli tosiaankin omat haasteensa. Häiriötä oli yllin kyllin. Ohi meni hevosia, ihmisiä, koiria, ympärillä oli kauhea lokkilauma, treenikamoja lenteli tuulessa ja tottakai Emmin koirat. Vaikeuksia aiheutti myös ihan jäääääärrrrkyyyyttääääväää tuuli ja tihkusade. Mulla oli ihan kauheita vaikeuksia kävellä ja koirakin seurasi korvat niskaan liimattuna, ihme että pystyttiin duunit tekemään loppuun. Huh! :D
Luoksari - tarkoitus oli ottaa tasan yksi kokonainen luoksari mutta eihän se tietystikkään onnistunut. Ensimmäisellä oli valmiina lentävään palkkaan ja lähti kaartamaan mun ohi, vaikka oonkin nyt palkannut sitä niin että hyppää patukkaan joka on mussa kiinni. Toisella sama homma. Kolmannella hokasi vihdoin että siihen eteen on muuten tultava, vauhti oli hyvä ja eteentulossakaan ei törmännyt. Neljäskin otettiin vielä niin että Eka hyppää patukkaan kiinni.
Eteenmeno - Lähti ihan täysillä suorassa eteen, en tiedä näkikö pallon kun noin hyvin lähti :P
Nouto - tässäkin oli tarkoitus ottaa vain yksi vauhtinouto mutta eipä sekään onnistunut, kiitos oman mokan kun ajattelin palkata sen eteenmeno pallolla. Lähti hitaammin kuin normaalisti, ajatteli iiiihan liikaa mulla olevaa palloa, sen huomasi jo kapulaa heittäessä. Kolme vauhtinoutoa otettiin ja viimeisellä alkoi vasta vauhtia löytyä.
Jäävät - Istuminen tosi hyvä, istu niiin nopeasti. Seisominen hyvä, ei näyttänyt valuvan. Maahan menokin oli tosi hyvä, märkä nurmikko ei näyttänyt ällöttävän.
Seuraaminen - Voihan jeesus, siiis aivan kamalaa edistämistä!! Tyyppi oli siis niiiin menossa että huhhei. Piti herätellä pysähtelemällä ja tekemällä ympyrää, jossain välissä paikka alkoi taas hahmottua ja saatiin loppuun ihan suuuper hienoa seuruuta.
Kontakti ei tippunut vaikka Fisu juoksi vieressä hakemassa kapulaa mutta sitten tippu kaksikin kertaa kun käveltiin ohi meneviä hevosia kohti. Eka ei tykkää hevosista, vähän jännittää niitä joten pistän sen piikkiin. Tosiaan kaksi kertaa tiputti kontaktin, huomautukset niistä. Jatkettiin seuruuta heppojen lähellä eikä kontakti enään tippunut, pientä painetta niistä otti kun tsemppasi niiiin kovasti, tuosta koirasta kyllä näkee heti kun ottaa jostain painetta, yrittää aina kovemmin.
Käännöksiä pitäisi saada nyt oikeasti taas tehtyä, tuolla ei kauhean hyvältä näyttänyt paitsi ihan muutama. Mä en osaa taaskaan, en osaa treenata ja tehdä niitä, ne aina vaan jää tekemättä. Pitääpi kattoa noita käännöksiä Esan koulutuksessa... Toivottavasti se tästä lähtis.
Treenaamaan tänään Eka lähti ihan tosi kivalla ilmeellä! Se oli niin valmiina tekemään duunia mun kanssa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti