maanantai 20. huhtikuuta 2015

HYL-HYL-5

Päätettiin sitten eilen että huomenna lähdetään aksaepiksiin ja niin sitten juostiinkin tänään möllimakseissa.

Ensimmäisellä radalla oltiin kummatkin ihan hukassa. Eka ei tiennyt mitä ollaan tekemässä enkä kyllä mäkään. Lähdin remmikädessä, heitin sen yhtäkkiä maahan, kaksi estettä meinasi mennä ohi ja niin edelleen. Virheitä oli mm: neljännen esteen Eka hyppäsi siivekkeen yli ja sama toistui neljännellätoista esteellä, vikalla esteellä Ekalle tuli myös stoppi eikä neiti olis millään halunnut hypätä kyseisen esteen yli. Hassu. Aika 58.50sek.

Toinen rata meni jo paljon paremmin, toisella esteellä vaan tuomari näytti putken takana kiinnostavammalta, myös koski pituudessa yhteen palikkaan. Vauhtikin nousi jo 33.25sek.

Tarkoitus oli vetää vain kaksi rataa mutta äkkiäkös sitä kävi ostamassa kolmannen startin.
Kolmas rata oli jo hieno! Tätä ei ylläripylläri kuvattu, Jessicaaaa. Seittemännellä esteellä tuli oma moka, hidastin ja niin hidasti koirakin ja rima tippui, muuten täysin moitteeton rata. Aika 27.19sek.

Eipä meillä hullummin mennyt siihen nähden miten vähän me ollaankaan treenattu. :)

Kohta joku anonyymi tulee sanomaan "etkös justiinsa sanonut ettet harrasta agilityä kun esteet on niin hurjat". Eikä mulla ole teille hyvää perustelua. Koira on terve ja hyvin lämpättynä ei se muutamasta kerrasta rikki mene. Ei ollut kauheita mutkia eikä niitä kontakteja. Niin eikä jaksettu iltaan asti odottaa medejä ;)

4 kommenttia:

  1. Hieno, selkeä blogi ja upeita koirakuvia! Taidat olla aika hyvä kuvaamaan/muokkamaan:) Hyvää kesää sinnulle ja karvatassuväelle!

    www.radianceheartpaw.blogspot.fi

    VastaaPoista
  2. No eihän toi videolla ollu rata ees näyttäny kamalan tumpelolta siihen nähden kui vähän ootte aksaa tehny. :)!

    VastaaPoista
  3. Ei varmasti mene hyväkuntoinen, hyvin valmisteltu koira rikki muutamalla satunnaisella agilityradalla (; Agilityssa on vielä toistaiseksi niiiin paljon epäkohtia lajina, että ennen kuin ne on korjattu, niin ei varmaan tule kuulumaan myöskään mun koirien vakituiseen lajirepertuaariin. MUTTA mun oma henkilökohtainen mielipide on, että se onkin ihan parasta sillä tavalla "harrasteltuna". Sitä voi touhuta ja rallatella sen verran, mikä itsestä ja koirasta tuntuu hyvältä, ja käydä vaikka kisoissakin, miksipä ei! Siinä ei ainakaan koiraa riko, jos koira siis tosiaan on jo hyvässä kunnossa valmiiksi ja se tosiaan hyvin lämpätään ja jäähdytellään, ja koira osaa suorittaa esteet. Harrastaminenhan voi olla hauskaa, vaikkei siinä olisikaan mitään tavoitteita (:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se! Mä otan jonkiverran kumminkin paineita ja tavotteita kun harrastetaan tosissaan. Aksassa me uskalletaan hömpötellä ja olla rennompia, ei kiire ja meillä on hauskaa!

      Poista