Vakituisia liitäjiä

Tänään olikin ensimmäinen kerta aksassa kun kuulutaan virallisesti porukkaan mukaan. Aika siistiä.

Eka kanssa kerettiin taas tehdä vaikka ja mitä, jopa käydä kävelyllä välissä.

Keppejä tehtiin ohjureilla kahdessa setissä. Ekalla oli taas niin vaikeeta kun palkka oli toisessa päässä niiiin hyvää, meni vähän säheltämiseksi siis. Ensimmäisellä setillä haki ihan hirveästi lähtöä väärältä puolelta ja siitä sai huomauttaa monet kerrat. Toisella setillä meni jo paremmin, vauhtiakin löytyi. Kerran jätti vikan välin menemättä ja jälleen kerran sähelsiiii.

Kontakteja treenattiin ensimmäistä kertaa, puomilla parin setin verran. Hienosti pysyi neiti paikoillaan, takajalat ja etujalat asettui hienosti paikoilleen lähes aina, muutamalla kerralla toinen takajalka tuli maahan ja liian lujassa vauhdissa neiti unohti homman idean hetkeksi mutta tajusi senkin kun palkkaa ei herunutkaan.

Tehtiin myös yksittäin putkeen juoksentelua mikä oli mun mielestä ärrrsyttävää joten sitä ei kauaa jaksanut tehdä. Pussiinkin juostiin, ensimmäisellä kerralla Eka oli hidas ja ihmeissään mutta sitten vauhti nousikin ja sieltä sujahdettiin läpi.

Pientä rataakin päästiin juoksemaan.
Ensimmäisen kuvan radalla oli alkuun hankaluuksia tajuta taas missä pyörähdetään mutta parin kokeilun jälkeen se oli yllättävän helppoa.
Toisen kuvan rata olikin vaikea! En vaan millään tajunnut miten valssin teen mutta kyllä se sitten lopulta sujui, vähän tönkösti kylläkin. Putki oli houkutteleva ja koiralla pientä epävarmuutta takaakierrossa, treeniätreeniä niin tulee varmemmaksi, eihän siihen muu oikein auta.